Pieni, väsynyt ja alakuloinen Muumiäiti on käymässä koneellaan. Juuri nyt on aika raskasta. Kaikki tuntuvat olevan raskaana ja minä en. Olen toki iloinen muiden puolesta, mutta samalla pohjattoman surullinen omasta puolestani. Miksi minun massussani ei asustele vauvelia?

Raskasta on muutenkin. Tekisi niin mieli aloittaa adoptioprosessi. Tiedän, ettei kaiken tarvitse vielä olla valmiina, mutta jotenkin tuntuu niin isolta peikolta se, että ei ole työtä ja meillä on iso talolaina. Eihän meillä olisi edes varaa adoptioon juuri nyt.